Amanda Lovisa Suihko syntyi vuonna 1868 Ilomantsissa Möhkön rautaruukin konttoristi/prokuristin ja sittemmin Ilomantsin Kuuksenvaaran tilallisen viidentenä lapsena. Kaikkiaan sisaruksia oli kahdeksan. Perhe muutti Joensuuhun vuonna 1886 ja tilaa hoiti lampuoti. Virallisesti Amanda Suihko otti muuttokirjan Ilomantsista Joensuuhun vasta tammikuussa 1893.

Suihkon perheen tyttäristä kolme työskenteli eri aikoja Schlüterin kirjakaupassa, joka oli vuoteen 1925 Joensuun ainut kirjakauppa. Joensuun jyvästönhoitaja Schlüterin tytär Augusta oli ostanut kirjakaupan vuonna 1874 ja ”antanut” sille nimensä. Hänen kuolemansa jälkeen (k.1890, Karjalatar 1.7.1890) perikunta jatkoi kaupan pitämistä ja sen johtajana toimi apteekkarin rouva Lydia Olsoni (s.1862), joka oli Amanda Suihkon vanhempi sisko ja edesmenneen Augusta Schlüterin siskon Evelina Olsonin (k.1877) miniä. Amanda Suihko itse työskenteli kirjakaupassa viisi vuotta (1887-1892). Vuosina 1899-1901 kirjakaupan taloineen ja tontteineen omisti Elina ”Lina” Asikanus os. Suihko (s.1871), Amanda Suihkon pikkusisko, everstinna ja kirjailija.

Vuonna 1892 Iisalmen kaupungin ainut kirjakauppa oli mennyt konkurssiin eli vuoden 1893 alusta lähtien lähin kirjakauppa oli naapurikaupungissa Kuopiossa, lähes 100 km päässä. Kaupungissa oli vain kansakoulu, mutta reaali- ja porvarikoulusuunnitelmat olivat jo pitkällä (aloitti syksyllä 1896). Eli senkin takia kirja- ja paperikauppa olisi Iisalmessa tarpeen.

Sitten huhtikuussa 1893 kirjoitettiin kuopiolaisessa sanomalehdessä, että eräs neiti A. L. Suihko Joensuusta oli otettu Iisalmen kaupunkiin  Suomen kustannusyhdistyksen asiamieheksi (Uusi Savo 4.4.1893). Kustannusyhdistys on kustannusalan yrittäjien etujärjestö (kustantajat.fi). Iisalmen kaupunkiseurakunnan muuttaneiden luetteloon joensuulainen neiti Amanda Lovisa Suihko merkittiin 8.4.1893 (N:o 45). Ja vajaa kolme viikkoa myöhemmin oli sanomalehdessä ilmoitus, että tällä A. Suihkolla oli Iisalmessa kirjakauppa jo toiminnassakin! Se sijaitsi Akunkadun varrella (Uusi Savo 27.4.1893) Aaro Julkusen talossa (tontti N:o 18, nyk. Savonkatu 16). Henkikirjan mukaan 24-vuotias Suihko myös asui samassa talossa.

Kirjakauppiaana hän mainosti uutta liikettään kuopiolaisessa Uusi Savo -nimisessä sanomalehdessä, koska paikallista sanomalehteä ei ollut olemassa. Iisalmen ensimmäinen sanomalehti (Salmetar) aloitti toimintansa vasta vuonna 1897.

Suihkon kirjakaupan mainoksista suurimmassa oli teksti:

”A. Suihkon kirjakaupassa Iisalmella kauppias A Julkusen talossa myydään: Suomalaista ja Ruotsalaista kirjallisuutta, koulutarvikkeita, posti-, kirjoitus-, konsepti-, ja virallistapaperia. kirjekuoria. lasku-, vekseli-, velkakirja- ja todistusblankettia, konttori-. kopia- ja taskukirjoja. Uuden Savon, Uuden Kuvalehden, Kyläkirjaston Kuvalehden, Lähetys-Sanomain ja Terveyshoitolehden sekä Koti- ja Yhteiskunnan tilauksia vasaan otetaan.” Uusi Savo 9.5.1893 

Mahdollisesti Amanda Suihkon terveys alkoi pian Iisalmeen tulon jälkeen heikentyä, sillä syksyllä 1893 Suihko oli lähdössä pois Iisalmesta, mahdollisesti Heinolaan. Iisalmesta poistuvista ”säätyläisistä” ystävät ja tutut riimittelivät paikalliseen käsinkirjoitettuun ”Tuisku”-lehdykkään mm. Suihkostakin seuraavasti:

Sitten tulee Manda Suihko
kirjakauppaneitonen,
ruusunnuppu, rehti tyttö.
taa on mennyt vesien.

Kansakoulun salongeissa
hälle pidettiin kekkerit,
rinkitanssit pyöräytettiin,
valssit, polkat, franseesit.

Siis nyt kaikki hurratkaamme
kunniaksi lähteväin
ennen kesää tekevät he
paluumatkan kotiinpäin

Tuon runon perusteella, voisi päätellä, että Suihko suunnitteli tulevansa vielä takaisin.

Kuvassa Iisalmen Savonkatua (n.v.1928-1933), joka Suihkon aikana oli vielä nimeltään Akunkatu. Edessä vasemmalla kaupungin paloasema ja poliisiputka (rak. 1887). Oikeassa reunassa lähimpänä kaupungin kansakoulu (tontti n:o 10, rak. 1878), jossa pidettiin Suihkon läksiäiset. Seuraava talo samalla puolella katua oli nimismies Rissasen talo (tontti n:o 13, rak.n.1869), jossa asui Edith Rissanen, joka v.1893 osti Suihkon varaston ja siirsi kirjakaupan kotitaloonsa. Suihko itse piti kauppaansa värjäri Julkusen talossa, joka on kuvassa kadun kauimmainen talo oikealla. (Kuva: Iisalmen kaupungin kirjasto)

Amanda Suihkon sisaruksilla oli ollut keuhkotautia, jonka myös Amanda huomasi saaneensa. Kaksi sisaruksista oli jo menehtynyt siihen (Blonda 20v 1887, Julia 28v 1892). Hän varmasti tajusi oman tilanteensa paremmin kuin hyvin. ”Vähäinen rinnan ahdistus, yskä ja nuo tuskin huomattavat pilkut poskipäillä olivat kuolettavan sairauden merkkejä. Ne olivat keuhkotaudin merkkejä”

Suihko päätti hakea apua sairauteensa. Hän hakeutui Heinolaan. Olihan Heinolaan perustettu uusi kylpylälaitos (1892), jonne ihmiset hakeutuivat ”parantamaan” terveyttään. Mutta se toimi vain kesäkuukausina.

Sanomalehtitietojen mukaan eräs ”A. Suihko” Heinolasta saapui Mikkeliin perjantaina 20. päivänä lokakuuta. Hän oli yöpynyt siellä Hôtel Karin’issa (Mikkeli 25.10.1893).

Heikentynyt terveys pakotti tekemään ratkaisuja. Amanda Suihko oli ahkeralla työllä pannut Iisalmessa kirjakaupan pystyyn huhtikuussa, mutta jo marraskuussa (14.11.1893) joutui sen myymään. Ostaja oli 21-vuotias neiti Edith Rissanen. Rissanen lienee hoitanut kirjakauppaa Iisalmessa jo Suihkon matkan aikana.

Heinolassa Suihko oli myöhemmin töissä kirjakaupassa, mutta niin vähän aikaa, ettei häntä mainita Heinolan henkikirjoissa. Heinolan ainut kirjakauppa siihen aikaan oli K.K.V. Wickstrandin kirjakauppa (toiminnassa 30.3.1894-31.12.1896). Se sijaitsi tontilla n:o 65, kauppiaan leski Aurora Cajanderin talossa (nyk. Siltakadun ja Kauppakadun kulmauksessa, nyk. n. Siltakatu 16).

Heinolan postikonttori, joka sijaitsi osoitteessa Siltakatu 13 (Postimuseo)
Kadun vastakkaisella puolella oli pappila.

Suomessa ensimmäiset röntgenkuvat otettiin v.1897 (Helsingin kirurginen sairaala) ja nekin kuvat taisivat olla lähinnä raajojen luista. Marian sairaalan ylilääkäri Richard Sievers (s.1852-k.1933) oli vuodesta 1884 lähtien tehnyt Saksaan suuntautuneita opinto- ja tutustumismatkoja mm. keuhkotautiparantoloihin. Hän totesi, ettei vuoristoilmasto (varakkaimmat sairastuneet hoidattivat itseään Alppien parantoloissa) ollut niin tärkeää potilaalle, kuin korkea hygieniataso, tarkka ruokavalio ja lepo auringonvalossa. Ensimmäinen keuhkotautiparantola Suomen alueella oli Venäjän keisarihovin omistama Halilan parantola Uudellakirkolla (valm.1889), mutta se palveli vain Venäjän armeijan sotilaita. Ensimmäiset suomalaisin voimin perustetut parantolat olivat Högsandin parantola lapsipotilaille Hankoniemessä (1901), Takaharjun parantola Punkaharjulla (1903) sekä Nummelan eli Röykän parantola Nurmijärvellä (1903). Lääkkeet ja rokotukset tulivat yleiseen käyttöön vasta 1900-luvun puolessa välissä, vaikka itse tuberkuloosibakteeri oli löydetty jo 1882.

Vuonna 1895 Amanda Suihkon keuhkosairauteen ei Suomessa ollut parantolaa, saati lääkkeitä. Hänen oli palattava kotiinsa. Amanda Suihko menehtyi tuberkuloosiin kotitilallaan Ilomatsin Kuuksenvaarassa vain 26-vuotiaana (Karjalatar 23.4.1895).

Amanda Suihkon entinen työnantaja Wickstrand luki Päivälehdestä (26.4.1895) tiedon Suihkon kuolemasta ja julkaisi toimittamassaan lehdessä hänestä saman muistokirjoituksen: ”Toissa lauantaina (20.4.1895) kuoli Ilomantsissa neiti Amanda Suihko 26 vuoden vanhana, tietää Päivälehti. Vainaja hoiti 5 vuotta Schlüterin kirjakauppaa Joensuussa ja siirtyi sieltä Iisalmeen, jonne perusti oman kirjakaupan. Kiduttava keuhkotauti pakotti hänet kuitenkin luopumaan siitä jo vuoden perästä, jonka jälkeen hän vielä jonkun aikaa työskenteli mainitulla alalla Heinolassa. Turhaan haettuaan apua taudilleen Helsingistä, hän joku kuukausi sitten lähti sieltä kotiinsa ja siellä on nyt kuolema saavuttanut terveytensä päivinä niin reippaan ja iloisen tytön. Vainajaa surevat lähinnä vanhemmat ja sisarukset sekä lukuisa toveripiiri” (Jyränkö 30.4.1895)

Lähteet:
Ahonen Kalevi (1975) Joensuun kaupungin historia 1848-1920
Remes Eeva (1961) Tervetultuanne vihkiäisiin. Helsingin Sanomat 15.4.1961
Räisänen Tauno (1959) Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860-1930
Tarma Heikki (2005) Tarman tarinat II. Artikkeleita vuosilta 2002-2005.
Keuhkotaudin oireet. ”Suuri Mestari” novellikokoelmasta ”Spanskt” (suom. Alpo). Mikkeli 4.3. & 8.3.1893.
Iisalmen ja Heinolan kaupungin henkikirjat
Joensuun, Iisalmen ja Heinolan kaupunkiseurakunnan rippikirjat, historiakirjat, muuttokirjat y.m.
Sanomalehdet (KA)
Wikipedia: Lina Asikanus os. Suihko

1869-1890 Apteekkarit kirjakauppiaina
1890-1892 Uno Vuolevi
1893-1898 Olga Mononen
1893-1893 Amanda Suihko
1894-1973 Edith Rissanen
1898-1899 Hilma Pääkkönen

PALUU ETUSIVULLE